Työhyvinvointi

1. Mikä on työterveyshuolto? Mitkä sen tehtävät ovat?

- Työterveyshuolto on työntekijöiden ja työympäristön kehittämiseen kohdistuvaa toimintaa, jolla tuetaan ja edistetään työntekijöiden hyvinvointia sekä työkykyä heidän koko työuransa ajan. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä sen sisältävän toiminnan ja toimintapiteet.

2. Miten voit itse ylläpitää työkykyä ja työhyvinvointia?

- Työkykyä voi itse pitää yllä liikkumalla tarpeeksi, syömällä hyvin ja terveellisesti, tarpeeksi nukkumalla, huolehtimalla myös psyykkisestä terveydestä, liiallista stressiä ja päihteitä välttämällä ja välillä rentoutumalla. Työkyvyn säilyttäminen on tärkeää, jotta pystyy työskennellä vaatimuksien mukaisesti. Työympäristö vaikuttaa myös vahvasti työntekijän työkykyyn ja työhyvinvointiin. Jos tekee esimerkiksi työtä, jossa istutaan suuri osa ajasta, on tärkeää muistaa jaloitella tai muuten vetristää itseään säännöllisin väliajoin.

3. Miten työnantajasi voi edistää työntekijöidensä työhyvinvointia ja työssäjaksamista?

- Työnantaja voi edistää työntekijöidensä työhyvinvointia ja jaksamista olemalla rento mutta tiukka tarvittaessa, asiallinen ja ymmärtäväinen. Tauot, ruokailutilat, työajat sekä muut seikat vaikuttavat siihen, miten työntekijä työskentelee ja jaksaa. Ystävällinen ja seurallinen työnantaja tekee työoloista viihtyisämmän, kun hän kyselee työntekijöidensä kuulumisia ja tukee heitä. Erilaiset aktiviteetit työnantajan voimasta myös edistävät työntekijöiden työhyvinvointia ja työssäjaksamista.

4. Kuinka voit huolehtia aivojesi hyvinvoinnista?

- Aivojen hyvinvoinista huolehditaan terveellisillä elämäntavoilla, eli syömällä terveellisesti, nukkumalla riittävästi, liikkumalla sopivasti päivittäin, tekemällä asioita, joissa aivot voivat kehittyä sekä päihteettömyys. Myös muilta tekijöiltä on vältyttävä jotka ovat aivojen hyvinvoinnille uhaksi.

5. Miten positiivinen ja negatiivinen ajattelutapa vaikuttaa hyvinvointiisi?

- Positiivinen ihminen esimerkiksi näkee epäonnistumiset mahdollisuuksina, joiden kautta hän voi kehittyä ja yrittää uudestaan. Negatiivinen ihminen taas näkee epäonnistumisen lamaannuttavana ja kokee myös, että epäonnistuminen tarkoittaa, että hän on itse epäonnistunut ihminen. Molemmat ajattelutavat ovat joissain tapauksissa tarpeellisia ja joskus todella haitallisia. Jos on liian posiitivinen ihminen, voi esimerkiksi läheisen kuolema lamauttaa täysin. Jos on liian negatiivinen ihminen, voi epäonnistumiset johdattaa siihen, ettei enää edes vaivaudu yrittämään mitään. Hyviä esimerkkejä on hieman vaikeaa sanoa, sillä jokainen ihminen ajattelee ja kokee asiat eri tavoilla.

b) kumpaa olet itse mielestäsi enemmän? Voitko vaikuttaa siihen, kumpaa olet? Jos voit, miten? Jos et, miksi?

- Mielestäni olen itse negatiivisempi kuin positiivinen, mutten lamaannu epäonnistumisista. Ajattelutapaa on vaikeaa muuttaa, ja liiallinen yritys positiiviseen ajatteluun voi olla todella haitallista ja tuhoavaa. Voi tietenkin yrittää ajatella eri tavoin, mutta liiallinen yrittäminen voi olla enemmänkin haitallista kuin hyödyllistä.

6. Vapaa-aikasi: pelaatko paljon pelejä? Kuinka monta tuntia päivässä? Onko määrä sopiva vai liian paljon?

- Pelaan välillä pelejä, mutten kuitenkaan joka päivä. Jos pelaan, pelaan paikasta ja tilanteesta riippuen viidestätoista minuutista kolmeen tuntiin. Suositukset pelaamiseen ovat enintään kaksi tuntia päivässä, joten peliaikani on suurinpiirtein sopiva.

7. Miten liika pelaaminen ja muu ruudun tuijottelu vaikuttaa sinuun?

- Liika ruutujen tuijottelu vahingoittaa silmiäsi ja heikentää unen laatua. Liikkumattomuus lisää ongelmien riskiä sekä psykologisten ongelmien riskejä. Ruutujen ääressä ei pitäisi olla kahta tuntia enempää päivän aikana, jotta ongelmien riskejä ei olisi.

8. Mitä tarkoitetaan terveellisellä syömisellä? Syötkö itse terveellisesti?

- Elimistö tarvitsee riittävästi energiaa ja ravintoaineita pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana. Tasaisesti syömällä ja energiaa kuluttamalla painonhallinta helpottuu ja ihminen on hyvin syödessään terveellisempi ja tyytyväisempi. Liikunnan määrä tietenkin vaikuttaa ravinnolliseen terveyteen, ja sopiva määrä liikuntaa edistää elimistön hyvinvointia syömisen ohella. Voin myöntää, etten itse syö niin terveellisesti kuin suositellaan.

9. Mikä on tutkimusten mukaan sopiva määrä liikuntaa? Liikutko itse mielestäsi riittävästi? Millaista liikuntaa harrastata?

- 5-17-vuotiaiden lasten liikuntasuositus on tutkimusten mukaan noin tunti päivässä ja 18-64-vuotiaille vähintään 150 minuuttia fyysistä aktiivisuutta viikossa tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa. Itse en ole kauheasti laskenut, paljon liikun, mutta tiedän ainakin että määrää voisi jonkin verran lisätä. Olen ennen harrastanut monia liikunnallisia lajeja, mutta nykyään en oikein harrasta mitään niin liikunnallista.

10. Laadi parisi kanssa johonkin haluamaasi yritykseen työhyvinvointipäivästä suunnitelma.

a) päivän ohjelma
- Kylpylä, max 3 tuntia, keilaus, noin yksi tunti. Illemmalla ruokatarjoilua työpaikalla ja jutustelua.

b) missä toteutetaan
- Aulangon kylpylässä. keilahallissa ja omalla työpaikalla.

c) millainen tarjoilu
- Aamummalla voileipiä, salaattia, mehua jne. Illemmalla jotain pieniä herkkuja ja juotavaa.

d) minkä verran tulisi työnantajalle kustantamaan
- Työnantaja maksaisi kaikille sisäänpääsyn kylpylään, eli noin 20 euroa kaikilta. Keilauksen työntekijät kustantaisivat itse ja tarjoilut kustantaa työnantaja sekä työntekijät, jos joku tuo omia ruokiaan.

e) miettikää lopuksi, mitä myytte päivän työntekijöille.
- "Tule mukaan rentouttavalle päivälle kylpylään, keilaamaan ja jutustelemaan! Voit tutustua paremmin kollegoihisi, pitää hauskaa ja kysellä kuulumisia, unohtaen samalla kokonaan työstressin."

11. Vastaavalla tavalla ideoikaa vielä täysin maksuton, oman ryhmänne työhyvinvointipäivä (tai puoli päivää).

- Lyhyehkö kävely metsässä tai rannalla yhdessä hengailu.


Lähteet:
Kela
Suomen riskienhallintayhdistys
Muistiliitto
Wikipedia